Home Biography Discography Listen/Links Videos Text Contest Shop
  English Suomi




 

by



Jari Ylamaki





 



ALTTO



Niin tuttu on sen sointi,

alttosaksofonin ja hämyn

yhteisymmärrys.

 


Se sunnuntain melankoliaa

kolkkapöytään saakka soi.


Pöydässä istuu vain eilisen

kuoret ja motiivien etsintä.


Niin soi alttosaksofonin

ja hämyn yhteisymmärrys,

niin se soi.







 





KOLMAS PÄIVÄ




Kolmas päivä pullotettua tyhmyyttä.

Näytät niin kauniilta, kaatokännissä.






 





ELÄMÄN ABLOY




Huomenna löydän ehkä itseni.

Tänään löydän ehkä

kadonneen kotiavaimeni.

 


Eilen löysin nauruun kuolleen lokin.





 






ITKEVÄ VIULU




Kuvankaunis neitonen luo

melankoliaa slaavilaiselle

kansakunnalle...

 

...kansalle joka laatii

itsemurhaa jo yhdestä

ainoasta sadepisarasta

 

Itkee viulunsa surumieliä

syvältä luotsaavien

liukuportaiden partaalla.

 

Kansa laukoo saatanallisia

fraasejansa, tuomiten sekä

neidon että viulun.






 





PERKELE



Mitä vaaditaan voimasanaan?

 


Siihen vaaditaan pellillinen

ranskalaisia ilman patalappua.

Siihen vaaditaan pöydänkulma,

kyynärpää ja kontakti, kova.

 


Saa sen suolla ja kuokallakin,

vuolaiden vastavirtojen mailla.

 


Mutta ei se aina paljoa pyytele.

Raavaskin mies sulaa nähdessään

kevään ensimmäisen kärpäsen;

 


- Kato perkele, kärpänen.






 






KEPEÄÄ ELÄMÄÄ



Taustalla aaltoilee Lady In Black.


Kuppini kylläisenä kahvista.

Syvempää kuin korvissani

soivat sävelet.

 


Kepeää, hienoa elämää.

 


Ei uuvu enää kuin Charlie

Parkerin femma, tai jotain.






 





SURUISA MARIONETTI




Päivät pitkät tanssii toisten

iloksi ja isäntänsä antimiksi.

Nyörit hänen kahleensa,

käsi päällään jumalansa.

 


Muiden nukkuessa pihkaisen

kyyneleen saattaa matkaan

toivoen jonkun katkaisevan

viimeisenkin paulan.





 






AUTIO




Vaivoin raivattu kasvaa nyt

valkokylkistä, nuorikkoa.

Pihapiiri kaikonnut vesakkoon.

 


Lasittomat ikkunat päästää

läpi ja pirtti on pimennyt.


Ei kehrää enää kissa, ei rukki.

Uunin ylisillä rahkasammal.

 


Saunan kivijalkaan uneksin

mustavalkoisen, lempeämmän

maailman.






 






ÄIDISTÄNI




Olivat käymässä, äitini ja isäni.

Kasvini voineet hyvin sitten

viime näkemän.

 


Ovat kaktuksia, minulla

juuri muunlaiset menesty

ensinkään.

 


Olivat käväisemässä,

yökylässä.

Aamunkoissa liput

liehuivat korkealla

vaikka hivenen ripsautti.

 


Ei kasvini oikein kunnon

sateen kaatoa sietäisikään.

Teelusikallinen kraanasta

ja viljalti paahtoa niin

kylläisiäpä ovat

 


Lähtivät kotoa kohden,

äitini ja isäni.

Ruukun asukit piikittelee

mutta minä iloitsen äidistäni

ja hänen päivästään.

 


Ajakaa varovasti.





 






MURHEEN RISTIÄISET




Smokkisi valkoinen,

kantoi ylpeyttä sisällään.

 


Se satoi saatanasti hääpäivänäsi,

vihkivettä.

 


Turhat olivat nekin häät,

murheen ristiäiset.





 






TALVI




Talvi, kengän alla narskuva.

On jää[ty]nyt uimapatja

odottamaan.

 


Savupatsaat viivasuorat

ovat antautuneet.





 






SELKÄSI SILUETTI




Näen aavan ja sen

kaaressa sinun selkäsi

siluetin.


Laivana siellä

kulkea haluaisin.





 





HILJAISUUS



Jos hiljaisuus minulle

kuiskii, olen vapaa

sen kirjaamaan.

 


Jos huutaa, hakeudun

hoitoon.






 





ARVOSANA

 

Kiitettävä alkoholismista,

kuitenkin tavan takaa

kertaamassa.

 


Aamuyön tunteina ehdot

saa ja kerta toisensa

jälkeen ryhtyy niitä

suorittamaan.

 


Sammuttakaa jo tuo mies,

ei hän janoonsa juo.












 





VIISAUDEN MITTA



Yksilön viisauden määrällä ei

ole sinänsä mitään merkitystä.


Vain sen suhde ympäröivän

viisauden määrään määrittelee

sinut








 





HIKIPISAROITA



Istun mustalla, kaiken auringon

paahteen imeneellä ikkunalipalla.

 


Oranssein kansioin evästetyt

kesätyöntekijät kiusaavat,

kyselevät typeryyksiä kiireisiltä.

Minut tyystin rauhaan jättävät

vaikka aivan tarjottimella olen.

 


Tyven ja paahde ottaa voimille.

Suuntaan maan alle missä

kesätyöntekijöitä ei näy, kiskot

ja kiire kylläkin.


Saan perkeleitä ja letaaleja

lauseita osakseni vaikka

jätin ylös jollekulle valmiiksi

jäähdytetyn paikan.


Asematunnelin viileydessä luulin

hengähdystauon saavani.

Mutta mitä sainkaan?

 


Niskaan paskantavia puluja.

Poliisikoulun pääsykokeissa

reputtaneiden vartijoiden

halveeraavia katseita.


Houretilan valtaamien

spurkujen lokitusta ja hurmoksessa

huutavan neidon tuomiopäivän

säkeitä.

 


Voi vittu että vituttaa.

 






 





VIA MONACO



Astelen pitkin Hietaniemen

miniatyyri asemakaavaa.

Paasi toisensa jälkeen muistuttaa

kuolevaisuudestamme.

 


Tänne jäävät maalliset rippeet,

veroparatiisienkin kautta

kierrätetyt, maanpäällisen

taivaspaikan lunastaneet.






 





KOHTALO



Jos kohtalomme ennalta

määrätty on,

ei koskaan mitään

katua tarvitse.

 






 





VAARANI LAELLA



Sieltä näkee sen partaan

taakse mistä päivä nousee

ja kuu niittää.

 


Sinne voit nousta sinäkin,

sulje vain silmäsi ja näe.






 





ODOTUKSIA



Seisoo edessäni harmaalokki ja

odottaa minun tarjoavan jotain,

edes rääppeitä.

 


Pällistelee kuin minä lauantain

lottoarvontaa.

 





 





SINISELLÄ RANNALLA



Huopia ja hietaa

silmänkantamattomiin.

Kaikki kuin yhtä suurta

perhettä, omiin

kamareihinsa eristäytyneinä.

 


Kuvastimen rikkoo vain lasten

kirmailu vesirajassa.

Niitä viivoja siihen piirtävät.

 


Käpyhiilloksen tuoksu hiipii

hiljalleen etäämmältä.

Huopailijat nuuhkii varovaisesti

ilmaa kuin kiimaiset karhut.

 


Vastaranta yrittää kätkeytyä

seisahtuneehen autereeseen.


Lasten mielet ei niin kauas yllä.

He elävät tässä ja nyt,

sinisellä rannalla.






 





FESTSTÄMNING



Rapu, juoma.

Ravumpi, juomalaulu.

Juoma, juomalaulumpi.

Krapula.

 





 





LAPSUUS



Paljaat varpaat, mielet.

Hiekkalaatikkoon luotua

infrastruktuuria.

 


Kaurapeltoon poljetut

labyrintit ja leppäkeihäät.

Katajaiset kaaret ja

horsman sulkeutuneet

kukinnot savukkeina

suussamme.

 


Silloin kun räsymatot

olivat muovia, maidon

sivutuotetta.






 





TEESI #1



Tunteakseen hiukkaakaan


                                raivoa, lempeä,

syntymää, kuolemaa


              on omnipotentin

pirstouduttava osiin


             ja


        koruttomasti hajottava

              atomeiksi,


yksilöiksi,


       kokeakseen edes hitusen.






 





FLAMENCO



Kielet kitaran spagettia.

Neidolla huopatossut ja

stressipallot.

 


Mä lähen himaan!

 





 





KATVEENHALTIJA



Valvon kuuta ja kuulostelen

kaukaisia aaltoja.

Ne upottavat minua

syvemmälle ja tahtoisin

jäädä hetkeen.

 


Taivaanlamppu siirtyy

kulman taa ja katveenhaltija

hiljaa kuiskaa.

 


Eilinen on dekantoitunut

tarpeettomaksi.

Olen tässä ja nyt, ehdottoman

varma valveilla olemisestani,

 


vai olenko vain kirjaimia

näytöllä, sinun unessasi?






 





ÄLÄ MENE



Katkosauvakävelyä,

tervaskantositeitä.

Asialleen täysin

vihkiytynyt putkimies.

 


Maksa kassalle.

Kirrooseilla elinikäinen takuu

 


Tahtoisin edes kerran

ymmärtämään mielesi

monologia, vai liekö jo

dialogiksi muuttunut.






 





VÄLIKYSYMYS



Istun tänä päivänä hallituksessa.

En vain tiedä koska oppositiossa

istuva etanoli esittää

välikysymyksen ja kaataa minut.

 







 





MALJAT TYHJIKSI



Juokaamme maljat tyhjiksi ja kun

pohja pilkistää niin äyräitänsä

myöten täyttäkää.

 


Juokaamme niin että nauru

raikaa ja rusikka heiluu.

Juokaamme pöydät yllemme.

 


Se on kuin rahaa pankkiin laittaisi.

Selvitystilassa olevaan pankkiin

jonka aamunkoi realisoi.






 





KAHLEET



Ajatuksiensa simultaanitulkkina

toimiva kotisuomen kansalainen

takoo ovia ja räyhää kuin

teurastettava.

 


Help me, please help me, kaikuu

rappukäytävässä.

 


Opiaattien väärinkäyttöä, hurmetta,

kyynelkaasua, virkavaltaa sekä

ventovieraita, urkkivia naapureita.

Minäkin.


Onko tämä ainoa tapa tutustua

naapureihinsa. Niihin parempiin.

 


Niihin joita ei viedä pois raudoissa.

Niihin jotka ovat jo ikänsä niissä olleet.

Minäkin.






 





RAKKAUS



Rakkaus on kemiaa.

 


Koulussa suorastaan

vihasin kaavoja sekä

tulisia koeputkia.

 


Vieläkin näppini

poltan vaikka kuinka

asbestiin kääriytyisin.

 


Kaavat olen oppinut

mutta niihin kangistunut.





 






VASTAAN KIELTÄVÄSTI



Minut pysäyttää vieras mies

ja anteeksi pyynnön ohella

perää että olemmeko

aiemmin tavanneet.


Vastaan kieltävästi.

 


Vakuuttaa minun muistuttavan

jotakuta, tuttuansa.

En minä vaan muista, sanon

ja poistun.

 


Vieras jää ontto katse

silmissään haromaan

pukinpartaansa ja sytyttää

savukkeen.

 


Kaukaiset promillein täyttämät

välähdykset tuppautuvat mieleeni.

Jatkan silti matkaa, en halua

muistaa.







 





HARMAITA HIUKSIA?



Jos sinulta kuvastin

uupuu niin katso

valokuvaa nuoruudestasi.

 


Sen haalistuminen on

suoraan verrannollinen

omaan harmaantumiseesi.






 





AAMU MARKIISIEN KATVEESSA



Nurkkapöydässä käydään

taas sitä toista maailmansotaa.

Ollaan polkemassa

Versailles'n rauhansopimusta.

 


Naulakko on luhistumispisteessä

talven aikana jääneistä vanttuista,

myssyistä ja kaulaliinoista.

 


Kyökin laidalta leijailee tuoksuja

jotka yhdistän luontevasti krapulaan,

vaikka siitä ei ole tietoakaan.


Sota venyy nurkassa. Kasapanokset

sinkoutuu oluen ansiosta

tänään tavallista pidemmälle.

Eriön puolella lentää jokin vallan muu.

 


Tämä paikka on minulle aivan uusi,

vaikka ajastajat olen täällä istunut.

Niin istun nytkin mutta seuranain

vain hesari ja soodalasi.

 


Lehden luettuani ja poreet maisteltuani

päätän olla ottamatta osaa taistoon,

edes sovittelijaksi tarjoudu.






 





PUISTO



Istun puistossa, meren

aikoinansa huuhtomalla kalliolla.

Osin jääpoltteen raiskaama nurmi

puskee uutta.

 


Suojatietä ylittää hoitotädin johdolla

ryhmä, keltaiset huomioliivit

päällensä pukeneita lapsia.

Parijonossa kuin Volgan lautturit


Mäkelänkatu täynnä logistiikkaa.

Satamaan, satamasta.

 


Istun puistossa, patsaalle 

pyhitetyllä kalliolla.

Nurmi jatkaa tointaan päästäkseen

silloin tällöin parturiin.

 


Minä vain istun sammalraamein

kehystetyllä kalliolla ja pyrin

nauttimaan saksalaisesta kermajäätelöstä.


Kermajäätelöstä

missä maistuu vahvasti kurri…

 


… se riittää minulle mainiosti.





 






AAMURUKOUS



Anteeks, kiitos ja aamen,

tai jotain...






 





VALOMERKKI



Pöydät suorastaan notkuvat

viimehetken tilausten johdosta,

niin kuin asiakkaatkin.

 


Vielä puolituntia ja sitten

lomalle, höyhensaarille.

Lomarahat karhutaan takaisin

korkojen kera aamutuimaan.

 


Suoraveloitus posliinille.






 





CARDIOGRAM



Odotan valon vaihtumista.

Tasainen piipitys kieltää

kadun ylittämisen.

 


Aivan kuin filmi olisi

pysäytetty. Suolapatsaita

kaikki tyyni.

 


Tasainen piipitys muuttaa

muotonsa pitkäksi viivaksi.

Ihmiset villiintyvät,

heräävät eloon.

 


Taka-alalla kohoavassa

sairaalassa pitkä suora

merkitsee aivan jotain

muuta.



Jotain mikä on mustiin

puettua.






 





KUPPI KAHVIA, KIITOS



Istun olympiaterminaalissa ja

nautin kahvista.

 


Tila on täyttymässä matkustajista.

Ilmassa etanolin väkevä tuoksu.

 


Viereisessä pöydässä sadatellaan

pääkaupunkimme raadollisuutta

spriitualismin voimin.


Ykköset yllään, rinnat rottingilla

kohden Tukholmassa odottelevaa

krapulaa.

 


Rattaissa istuva suklaanappisilmä

tiputtaa tuttinsa.

Äitinsä tiskaa sen suussansa kunhan

paperossiltansa joutaa.

 


Luojan kiitos. Minä olen vain

hörppäämässä kupin sumppia.

 




 






TYYNTÄ MYRSKYN …

 


Tummien jättiläisten

viestintuoja lipuu hissuksiin

ja tuo meille jobinpostia.

 


Ei itke tuo piskuinen pumpuli

vaan horisonttiin katoaa.

 


Ja eikä hetkeäkään kun

taivaan paljut kumotaan

niskaamme ja Esteri

antaa kaikkensa.

 





 





VENTTI

 


Kaksi vuosikymmentä ja yksi ajastaika.

Valkoinen alba ja punainen viini.

Väkipakolla opeteltu konfessio.


Pahvi kitalakeen takertuneena minusta

laadittiin yhteiskuntaan kelpaavaa,

Herraa pelkäävää ihmistä.

 


En minä olisi tarvinnut katedraaleja,

en alboja uskoni tunnustamiseen.

Punaviiniä joskus liiankin kanssa.

 





 





TORI MUIDEN JOUKOSSA



Tuomiokirkon ylimmällä askelmalla.

Edessä avautuu aavaa ja mukulakiveä.

 


Ajan vihreäksi patinoiman kupolin

ympärillä apostolit vartioivat torin rauhaa.

 


Alla levittäytyvällä torilla Aleksanteri II

on kääntänyt selkänsä minulle.


Valtioneuvostosta astelee virkamiehiä

ja putkimies.

 


Yliopiston suunnasta aistii väkevää

väittelyä. Tohtorinhattu tai knalli,

mitä väliä.


Siinä istun askelmalla ylimmällä ja

seesteisestä Helsingistä nautin.

 





 





APTEEKISSA



Vierustallani vastenmielisen oloinen yksilö.

Varmaan oksentanut nivelsiteensä

liian kovan aamulenkin jälkeen.

 


Toisaalla, eristyksiin vetäytynyt

verkkaripelle pakinoi

suureen ääneen omissa oloissaan.

Hänet oli uskoakseni yritetty tappaa harakalla.







 





ITÄKESKUS – SÖRNÄINEN



Rahvas kuin keskitysleirille lähdössä.

Omissa aatoksissa, oloissaan laativat

CV:tä kengistään.


Katseet ei tapaa.

 


Tämä komedia ei ole valmiiksi naurettu,

se on valmiiksi vaiennettu.

 


Siilitien asemalta kaapataan

särpinyt remmi kyytiin.

Kaikki tajuaa, ei näe.

Kaikki kuulostelee, ei kuule.

Kaikki nuuhkii.


Kengät vetävät edelleen katsojaa

puoleensa. Eihän täällä voi muualle

pällistellä. Aina jostain ikkunasta

heijastuu joku toinen uskalias.

 


Herttoniemestä messukeskuksellinen

leegio kakaroita. Jalkineet jäävät

kotvaseksi huomiotta mutta asia

korjaantuu pikaisesti.

 


Kulosaari ahtaa vaunuun kaikenmaailman

Korkeasaari-turistia.

Puhutaan pixeleistä.

Väitellään niiden määrästä.

Rattaissa könöttävä

ipana irvistää.


Ymmärrän, en näe.

 


Sörnäisissä poistuminen tuosta

vahakapinetistä.


Laiturilla painitaan, ilman tuomaria.

Ja minähän en koiran hommiin ala.


Menen himaan ja lankkaan

kenkäni.

 





 





DANTE NUOTIO & INFERNO



Rätisee kuin kuplamuovitekohampaat.

Makkaratikkuna Longinuksen keihäs.


Etäältä kantautuu kaivonkatsojien painintaa.

Painivat vitsasta jolla ei mitään virkaa.

 


Näre tunkee tuskaisesti pihkaa päistään

ulos ja kärpäset ovat kerääntyneet

hätäkokoukseen.


Liekit synnyttää jälkeläisen. Kärpästen

valtuuskunta oudoksuu tuota muotoansa

muuttanutta nuotiota.

 


Kaivonkatsojat löysivät portin hiillokselle.

Siellä käytiin näytelmää.





 





PAINAJAINEN



Älä turhaan uniasi ryöppäämään ala.

Anna pilkkujen siirtyä ajatuksiisi.

 


Aivoissa takoo kärpäslätkä

kärpässieni kuin lumperi ikihonkaa.

Raitiovaunut ajavat negatiivissa

ja saunavihdat ryhtyvät hyökkäykseen.

 


Vihkivedessä seilaa Poseidon,

ryöstäen shown itselleen.

Kaktuksin koristeltu hääpuku

haisee tunkiolta.

Hääväki pelaa avopokeria ja

sen kyllä kuulee, näkee.

Bestman vetää sakastissa

päänsä täyteen ja omii kolehdin.

 


Virreksi valitaan juorulehden

sivun 7 kahdeksas palsta.

 


Vihkijä saapuu myöhässä,

parta ajamatta ja irokeesi tanassa.


Voitte suudella morsianta.

 




 






STRIPPARI



Täysin riisuttuna nouset estradille

vailla häpeän häivää.

 


Hikikarpalot nousevat otsillemme.

Jopa koirat läähättävät edessäsi.

Kaipaamme viilennystä.

 


Osa pyrkii karkuun ja osa

suorastaan palvoo sinua.

 


Kiitos Aurinko että itsesi

pilvistä riisuit.

Meille hellepäivän soit.






 





AAMU "NAUTINTO"



Kahvikupistani kurkistaa lapsi.

Kolumbialainen, leikkinsä

leikkinyt nuori vesa itkee kun

minä "nautin" paahdettua orjuutta.

 







 






VIISAUKSIA



Se perseestä se, sanos

isovaari pojanpojalleen

kun tämä huussin reikään

vilkas.

 





 





HULLUT [PÄIVÄT]



Kotirouvat tappelevat

parittomista kengistä.

Neidot kynsivät

toisiaan rumin sanoin.

 


Miehet odottelevat myyjän,

joka nostanut itsensä kuningas

Salomoksi, tuomiota.

 





 





HERÄTYS



Varhainen aamu. Tv:ni

tervehtii minua sodilla ja

tulvilla. Hallituskriiseillä

ja kuusi nolla tuloksilla.

 


Saippua silmissäni ja

partakone YT-neuvotteluissa.





 






VAPUN JÄLKEEN



Ylikäynyttä simaa. Rusinat poissa.

Ruttuisia, katosta pudonneita

kaasupalloja.

Seepraksi naamioituneita

valkolakkeja.

 


Kasapäin tippa[linssissä]leipiä.

Vatsassa myllertävä serpentiini

pyrkii reklamoimaan.

 




 






JUMALAUTA



Auta hyvä Jumala meitä

voittamaan tämä sota.

Jumala, anna meidän luotiemme

tavoittaa vihollisemme otsat ja

omamme armosi nähdä.

 


Anna Jumala meille voimaa

poistaa vihollisen kohdusta

paha ja meitä hedelmällisyydellä

siunaa.

 


Jumalauta, älä meitä enää piinaa.

 





 





USKON



Uskon jumalaan.

Uskon saatanaan,

mutta sinuun en

enää koskaan.

 




 






MARIONETIT



Estradi täyttyy marioneteista

joita ohjailee valtion monopoli.

 


Surulliset sätkynuket ovat

jatkuvassa pantomiimissa,

tahtomattaan.

 


Kasvomaskit tulee talon

puolesta. Rooliasut, mistä lie.

Yöpaikka vihreistä

vanhanmediankeskuksista.

 





 





PUNAISISSA



Punaisissa kuin hilkka tulet

vastaan mutta älä pelkää.

En minä ole iso enkä paha.

En ole susi enkä isoäiti.

 


Olen se sammakko josta

ei tullut prinssiä.






 





MEIDÄN PÖYTÄ



Meidän pöydässä ei sanoja tarvita,

meidän pöytä tuntee istujansa.

 


Hauraita, pirstoutuneita suhteita.

Kuiviin itkettyjä kanavia ja kaksi

vanhaa tukkijätkää mielen uitoissa.

 


Täällä duurikin lauletaan molliin.

Täällä vain peili ja jää huomauttaa.

 


Eskapismin vanavedessä seuraava

huominen täällä hyvin tunnetaan.


Meidän pöydässä, kohtaloiden

kokoontumisajoissa.





 





LINJA 65A



Kadulta nouseva pöly yrittää

tunkeutua minuun.

Silmät turvoksissa yritän

hahmottaa 65a:n aikataulua.


Sorbushuuruinen mannekiini

näyttää riemuitsevan, en tiedä

mistä mutta vaatemallisto on

vuosien takaa.

 


Pysäkin tuomaristo ei ole

huomaavinansa mutta ilmassa

on syvää halveksintaa.






 





DYYKKAAN



Dyykkaan psyykeäni.


Sieltä löytyy kaikkea

ylipäivittynyttä roinaa.

 


Ylipäivittynyttä mutta

toistaiseksi vielä 

aivan käyttökelpoista.

 




 






PERSEESTÄ



Syksy on perseestä.

Talvi on perseestä.

Kevät on perseestä.

Kesä se vasta onkin

perseestä.

 


Niin se vaan on jos

balanssi heittää.





 






DAIDALOS JA MÄ



Paskanruskea taivaanranta

yrittää selättää mieleni.

 


Periksi en anna vaan katson

toisaalle ja näen valkoiset

elämän klinkkerit, säihkyvät

kuin Zeuksen hampaat.

 


Paskanruskea taivaanranta

kohoaa päälleni ja kaataa

niskaani mitä kaadettavissa on.


Ei se mitään, parempi sekin

kuin heittäytyä Ikarokseksi,

vaikken vahasta olekaan.





 






KULINARISTIT



Nauttii seurue notkuvia pöytiä.

Narikassa roikkuva sinikettu

nautti sen jo eilen.

 




 






KIRJEEN SUULLE KIRJOITTAISIN



Kun vain pystyisin unohtamaan itseni

kajoamatta kaikkeen,

silloin kirjeen "suulle" kirjottaisin.

 


Kun joskus unohtamaan pystyisin

joskus huomaamatta tuskaa,

kädestä pitäen sinut taivaaseen taluttaisin.

 





 





AAMUYÖ



Havahdun aamuyöstä.

Kello näyttää lehden tuloa.

 


Viemäriverkoston ylivertaisuutta

hetken mietin ja uudelleen nukahdan.

 





 





SANO MINULLE



Saanko enää käteesi tarttua ja

saanko enää suudelmaa?

Saanko enää vierelläsi kävellä

ja rakastaa maailmaa?


Saanko enää ovia paiskoa ja

saanko enää murjottaa?

Saanko enää juhliisi tulla

ja pilata tunnelmaa?


Saanko enää syliisi

käpertyä ja saanko enää

lohduttajaa?

Saanko enää itkeä,

saanko edes vihatakkaan?



Sano minulle, saanko?






 





ELÄMÄ VERSUS KUOLEMA



Elämän tavoite on ruusun istutus.

Kuoleman päämäärä on sen

saattohoito maljakossa.

 





 





ANNA MINULLE



Anna minulle voimaa

kestää tuska.

Anna minulle voimaa

kohdata paha.

 


Anna minulle rööki!





 






ALEKSIS KIVI, PAPERI, SAKSET



Jukolan velimiehet kokivat

verkkonsa elääkseen,

me ihan vaan huvin vuoksi.

 





 





KUNINGAS ALKOHOLI



Maanantaina halaan uuden elämän.

 


Väräjävin käsin yritän editoida

elämäni palapeliä kasaan mutta

paloja puuttuu aivan liian.

 


Naamani vaikuttaa olevan

raskaana jo yli yhdeksättä

kuunkiertoa.

 


Voi miksi ei tästä keskosta

syntynyt.





 






AAMUKAHVILLA



Arkipäiväinen aamu.

 


Saatanan kylmä

lämpöpatteri hakee

lohtua olkavarrestani.

 


Ovikello soi. Joku sitä nyt

siellä soittelee.

 


Antaa soitella vaan.

 


Radioni informoi.

Valehtelee.

Kuin tilauksesta muistan

laulun

jota jo täyttä päätä hyräilen.





 






NATSIEN TAIVAS



Natsien taivaassa pieni

kulkuri kulkee ja

kävelykepillään

ajattelevat ojentaa.

Naurullaan heidät

unohtamaan saa.

 




 






NARSISTI



Peilikuvani kaatui kylpiessäni.

Näin sen TV:stä.

 


Naapurini maksoi lupamaksuni,

olen itse oma naapurini,

ystävällinen ihminen.





 






TAMMIELOKUU

 


Talvisin auringon laskun aikaan.

varikset Rukoilevat pakkasherralta.

lauhaa yötä.

 


Kesäisin tyystin pakanoita ovat.

 





 





YKSI MINUUTTI



Ääniä soljuu korviini.

Muut eivät sitä kuuntele, huomio.

Pidän silmällä ohivilistäviä

tuulipukuja ja kävelylle

vietyjä sauvoja.


Pidän silmällä Calvin Kleinin,

hengityksen salpaavaan tuoksuun

pukeutuneita Giorgio Armaneja


Kakofonisesti laulava

ympäristö ja hämäävät

tarjoukset saavat mieleni

sävelaskeleet kompastelemaan.





 






MÖRKÖJÄ



Ei kannata mörköjä pelätä.

He ovat ystävällistä väkeä.

 


Illan tullen aamupalakseen

pakastettuja hyttysiä nauttivat,

jälkiruuaksi haikuja Työmiehestä.

 


Ei kannata mörköjä pelätä,

hekin ovat suurtenikäluokkien

ohella eläköitymässä.





 






SILLOIN JOSKUS



Sunnuntaisin tarralampaita

Daavidin Pojan ympärille keräämään

ja arjen tultua samaan paikkaan

sirppejä ja vasaroita takomaan.

 


Silloin kun Siitosen Hannulla

vielä leppä lensi.

 


Silloin kun minä en tiennyt

pioneereistä yhtään mitään.


Silloin kun Moskovan valot

loisti Arkadianmäelle saakka.






 





TÄRKEYSJÄRJESTYS



Se että olemmeko

suuria vai pieniä on

yhdentekevää.


Se että olemme,

merkitsee jo jotain.

 


Se että saamme kahvipaketin

edullisesti, on nähtävästi

olennaisinta.





 






CONVULSIONES ALCOHOLICA SUSP. COMMOTIO



Menettänyt kotonaan

tajuntansa ja kouristanut.

Ei delirium piirteitä, ei

harhaisuutta.

 


Adekvaatisti asioistaan

kertova.

Univaikeuksia.

Yleistila somaattisesti

hyvä.

 


Puhaltaa 0 promillea.

Romberg kuitenkin

hieman huojuttaa.

 


Neurologinen status

muuten normaali.





 






VAKOILEN



Vakoilen itseäni nurkan takaa.

Olenpa typerä.

 


Kävelen perässäni.

Seuraako minua joku?

Kumpi olen?

 


Olenko edessäni

vai takanani?

 


Tätä kaikkea pyrin

seuraamaan sivusta.

 




 








SERVIETIT



Illalliseksi mannaa ja laardia.

 


Paikalla minä ja Nikomakhoksen

Etiikkaan perehtyneet kaktukseni.

 


Jälkiruoaksi vetyperoksidi-

metafysiikkaa ja piikittelevää

kritiikkiä.


Lautasliinat perääntyvät moisesta

tivolista ja privaatteihin syihin

vedoten jättäytyvät kattaukselta.





 






KÄRPÄLÄISIÄ & VELKANEUVONTAA

 


Takapihalle astuttuani

havaitsen asfalttiin kiinni

kuivuneet, sadetta yöllä

pakoon lähteneet kastemadot.

 


Seisahtuneeseen ilmaan

nousseet kärpäläiset sekä

mustan silmän joka on

ilmiselvää seurausta

velkaneuvonnasta.

 


On se ilmoja pidellyt, on se.

 





 





ANNO DOMINI 6970



Kutsun teidät ystävällisesti

viettämään syntymäpäiviäni

ensimmäinen maaliskuuta 6970.


Lahjatoiveeni; hotaa,

tonnikalaa öljyssä sekä

lajitelma mikrokuituliinoja.

 





 





LAPSI SISÄLLÄIN



Lapsi joka asustaa sisälläin,

pyrkii ulos hyvinkin taajaan.

 


Aika-ajoin päästän hänet irti

ja todellakin,

kastan sormenpäät sulaan

steariiniin.

 





 





PIMEÄÄN



Yösyrjän verho näyttää

tummalta, kuin suon

nielemä kastemekko.


Kerro minulle kuinka saan

palikat sopimaan reikiin

tuhoamatta niitä.

 


Pilvet ohittavat minut kuin

kyy muurahaispesän.

Se on valkeuden pimeä,

sikeämpi puoli

 


Kerro minulle kuinka sinä

jaksat tänään.

 




 






SADETTAJA



Pistäydyimme Hietaniemen

levollisuudessa armaani kanssa

juurruttamassa kukkasen.

 


Kuljemme kohti turistien

täyttämää temppeliaukiota.

 


Valojen osoittaessa seisauttavaa

punaista, mieleeni juolahtaa;

Seeprat ovat keskimäärin

harmaita.

 


Kukkanen jäi ilman sadettajaa

ja minä mietin joutavia.

 





 





MATALA KORKEAPAINE



Asfaltti aaltoaa.

Ikkunat valuvat

vitkaan kuin vanilja

rintamuksillani.

 


Horisontin takana

teroitetaan taivaan

Damokleen miekkaa.

 







Helsingissä 10.7.2006

Jari Ylamaki © MMVI