
by
Jari Ylamaki

ALTTO
Niin tuttu on sen sointi,
alttosaksofonin ja hämyn
yhteisymmärrys.
Se sunnuntain melankoliaa
kolkkapöytään saakka soi.
Pöydässä istuu vain eilisen
kuoret ja motiivien etsintä.
Niin soi alttosaksofonin
ja hämyn yhteisymmärrys,
niin se soi.

KOLMAS PÄIVÄ
Kolmas päivä pullotettua tyhmyyttä.
Näytät niin kauniilta, kaatokännissä.

ELÄMÄN ABLOY
Huomenna löydän ehkä itseni.
Tänään löydän ehkä
kadonneen kotiavaimeni.
Eilen löysin nauruun kuolleen lokin.

ITKEVÄ VIULU
Kuvankaunis neitonen luo
melankoliaa slaavilaiselle
kansakunnalle...
...kansalle joka laatii
itsemurhaa jo yhdestä
ainoasta sadepisarasta
Itkee viulunsa surumieliä
syvältä luotsaavien
liukuportaiden partaalla.
Kansa laukoo saatanallisia
fraasejansa, tuomiten sekä
neidon että viulun.

PERKELE
Mitä vaaditaan voimasanaan?
Siihen vaaditaan pellillinen
ranskalaisia ilman patalappua.
Siihen vaaditaan pöydänkulma,
kyynärpää ja kontakti, kova.
Saa sen suolla ja kuokallakin,
vuolaiden vastavirtojen mailla.
Mutta ei se aina paljoa pyytele.
Raavaskin mies sulaa nähdessään
kevään ensimmäisen kärpäsen;
- Kato perkele, kärpänen.

KEPEÄÄ ELÄMÄÄ
Taustalla aaltoilee Lady In Black.
Kuppini kylläisenä kahvista.
Syvempää kuin korvissani
soivat sävelet.
Kepeää, hienoa elämää.
Ei uuvu enää kuin Charlie
Parkerin femma, tai jotain.

SURUISA MARIONETTI
Päivät pitkät tanssii toisten
iloksi ja isäntänsä antimiksi.
Nyörit hänen kahleensa,
käsi päällään jumalansa.
Muiden nukkuessa pihkaisen
kyyneleen saattaa matkaan
toivoen jonkun katkaisevan
viimeisenkin paulan.

AUTIO
Vaivoin raivattu kasvaa nyt
valkokylkistä, nuorikkoa.
Pihapiiri kaikonnut vesakkoon.
Lasittomat ikkunat päästää
läpi ja pirtti on pimennyt.
Ei kehrää enää kissa, ei rukki.
Uunin ylisillä rahkasammal.
Saunan kivijalkaan uneksin
mustavalkoisen, lempeämmän
maailman.

ÄIDISTÄNI
Olivat käymässä, äitini ja isäni.
Kasvini voineet hyvin sitten
viime näkemän.
Ovat kaktuksia, minulla
juuri muunlaiset menesty
ensinkään.
Olivat käväisemässä,
yökylässä.
Aamunkoissa liput
liehuivat korkealla
vaikka hivenen ripsautti.
Ei kasvini oikein kunnon
sateen kaatoa sietäisikään.
Teelusikallinen kraanasta
ja viljalti paahtoa niin
kylläisiäpä ovat
Lähtivät kotoa kohden,
äitini ja isäni.
Ruukun asukit piikittelee
mutta minä iloitsen äidistäni
ja hänen päivästään.
Ajakaa varovasti.

MURHEEN RISTIÄISET
Smokkisi valkoinen,
kantoi ylpeyttä sisällään.
Se satoi saatanasti hääpäivänäsi,
vihkivettä.
Turhat olivat nekin häät,
murheen ristiäiset.

TALVI
Talvi, kengän alla narskuva.
On jää[ty]nyt uimapatja
odottamaan.
Savupatsaat viivasuorat
ovat antautuneet.

SELKÄSI SILUETTI
Näen aavan ja sen
kaaressa sinun selkäsi
siluetin.
Laivana siellä
kulkea haluaisin.

HILJAISUUS
Jos hiljaisuus minulle
kuiskii, olen vapaa
sen kirjaamaan.
Jos huutaa, hakeudun
hoitoon.

ARVOSANA
Kiitettävä alkoholismista,
kuitenkin tavan takaa
kertaamassa.
Aamuyön tunteina ehdot
saa ja kerta toisensa
jälkeen ryhtyy niitä
suorittamaan.
Sammuttakaa jo tuo mies,
ei hän janoonsa juo.

VIISAUDEN MITTA
Yksilön viisauden määrällä ei
ole sinänsä mitään merkitystä.
Vain sen suhde ympäröivän
viisauden määrään määrittelee
sinut

HIKIPISAROITA
Istun mustalla, kaiken auringon
paahteen imeneellä ikkunalipalla.
Oranssein kansioin evästetyt
kesätyöntekijät kiusaavat,
kyselevät typeryyksiä kiireisiltä.
Minut tyystin rauhaan jättävät
vaikka aivan tarjottimella olen.
Tyven ja paahde ottaa voimille.
Suuntaan maan alle missä
kesätyöntekijöitä ei näy, kiskot
ja kiire kylläkin.
Saan perkeleitä ja letaaleja
lauseita osakseni vaikka
jätin ylös jollekulle valmiiksi
jäähdytetyn paikan.
Asematunnelin viileydessä luulin
hengähdystauon saavani.
Mutta mitä sainkaan?
Niskaan paskantavia puluja.
Poliisikoulun pääsykokeissa
reputtaneiden vartijoiden
halveeraavia katseita.
Houretilan valtaamien
spurkujen lokitusta ja hurmoksessa
huutavan neidon tuomiopäivän
säkeitä.
Voi vittu että vituttaa.

VIA MONACO
Astelen pitkin Hietaniemen
miniatyyri asemakaavaa.
Paasi toisensa jälkeen muistuttaa
kuolevaisuudestamme.
Tänne jäävät maalliset rippeet,
veroparatiisienkin kautta
kierrätetyt, maanpäällisen
taivaspaikan lunastaneet.

KOHTALO
Jos kohtalomme ennalta
määrätty on,
ei koskaan mitään
katua tarvitse.

VAARANI LAELLA
Sieltä näkee sen partaan
taakse mistä päivä nousee
ja kuu niittää.
Sinne voit nousta sinäkin,
sulje vain silmäsi ja näe.

ODOTUKSIA
Seisoo edessäni harmaalokki ja
odottaa minun tarjoavan jotain,
edes rääppeitä.
Pällistelee kuin minä lauantain
lottoarvontaa.

SINISELLÄ RANNALLA
Huopia ja hietaa
silmänkantamattomiin.
Kaikki kuin yhtä suurta
perhettä, omiin
kamareihinsa eristäytyneinä.
Kuvastimen rikkoo vain lasten
kirmailu vesirajassa.
Niitä viivoja siihen piirtävät.
Käpyhiilloksen tuoksu hiipii
hiljalleen etäämmältä.
Huopailijat nuuhkii varovaisesti
ilmaa kuin kiimaiset karhut.
Vastaranta yrittää kätkeytyä
seisahtuneehen autereeseen.
Lasten mielet ei niin kauas yllä.
He elävät tässä ja nyt,
sinisellä rannalla.

FESTSTÄMNING
Rapu, juoma.
Ravumpi, juomalaulu.
Juoma, juomalaulumpi.
Krapula.

LAPSUUS
Paljaat varpaat, mielet.
Hiekkalaatikkoon luotua
infrastruktuuria.
Kaurapeltoon poljetut
labyrintit ja leppäkeihäät.
Katajaiset kaaret ja
horsman sulkeutuneet
kukinnot savukkeina
suussamme.
Silloin kun räsymatot
olivat muovia, maidon
sivutuotetta.

TEESI #1
Tunteakseen hiukkaakaan
raivoa, lempeä,
syntymää, kuolemaa
on omnipotentin
pirstouduttava osiin
ja
koruttomasti hajottava
atomeiksi,
yksilöiksi,
kokeakseen edes hitusen.

FLAMENCO
Kielet kitaran spagettia.
Neidolla huopatossut ja
stressipallot.
Mä lähen himaan!

KATVEENHALTIJA
Valvon kuuta ja kuulostelen
kaukaisia aaltoja.
Ne upottavat minua
syvemmälle ja tahtoisin
jäädä hetkeen.
Taivaanlamppu siirtyy
kulman taa ja katveenhaltija
hiljaa kuiskaa.
Eilinen on dekantoitunut
tarpeettomaksi.
Olen tässä ja nyt, ehdottoman
varma valveilla olemisestani,
vai olenko vain kirjaimia
näytöllä, sinun unessasi?

ÄLÄ MENE
Katkosauvakävelyä,
tervaskantositeitä.
Asialleen täysin
vihkiytynyt putkimies.
Maksa kassalle.
Kirrooseilla elinikäinen takuu
Tahtoisin edes kerran
ymmärtämään mielesi
monologia, vai liekö jo
dialogiksi muuttunut.

VÄLIKYSYMYS
Istun tänä päivänä hallituksessa.
En vain tiedä koska oppositiossa
istuva etanoli esittää
välikysymyksen ja kaataa minut.

MALJAT TYHJIKSI
Juokaamme maljat tyhjiksi ja kun
pohja pilkistää niin äyräitänsä
myöten täyttäkää.
Juokaamme niin että nauru
raikaa ja rusikka heiluu.
Juokaamme pöydät yllemme.
Se on kuin rahaa pankkiin laittaisi.
Selvitystilassa olevaan pankkiin
jonka aamunkoi realisoi.

KAHLEET
Ajatuksiensa simultaanitulkkina
toimiva kotisuomen kansalainen
takoo ovia ja räyhää kuin
teurastettava.
Help me, please help me, kaikuu
rappukäytävässä.
Opiaattien väärinkäyttöä, hurmetta,
kyynelkaasua, virkavaltaa sekä
ventovieraita, urkkivia naapureita.
Minäkin.
Onko tämä ainoa tapa tutustua
naapureihinsa. Niihin parempiin.
Niihin joita ei viedä pois raudoissa.
Niihin jotka ovat jo ikänsä niissä olleet.
Minäkin.

RAKKAUS
Rakkaus on kemiaa.
Koulussa suorastaan
vihasin kaavoja sekä
tulisia koeputkia.
Vieläkin näppini
poltan vaikka kuinka
asbestiin kääriytyisin.
Kaavat olen oppinut
mutta niihin kangistunut.

VASTAAN KIELTÄVÄSTI
Minut pysäyttää vieras mies
ja anteeksi pyynnön ohella
perää että olemmeko
aiemmin tavanneet.
Vastaan kieltävästi.
Vakuuttaa minun muistuttavan
jotakuta, tuttuansa.
En minä vaan muista, sanon
ja poistun.
Vieras jää ontto katse
silmissään haromaan
pukinpartaansa ja sytyttää
savukkeen.
Kaukaiset promillein täyttämät
välähdykset tuppautuvat mieleeni.
Jatkan silti matkaa, en halua
muistaa.

HARMAITA HIUKSIA?
Jos sinulta kuvastin
uupuu niin katso
valokuvaa nuoruudestasi.
Sen haalistuminen on
suoraan verrannollinen
omaan harmaantumiseesi.

AAMU MARKIISIEN KATVEESSA
Nurkkapöydässä käydään
taas sitä toista maailmansotaa.
Ollaan polkemassa
Versailles'n rauhansopimusta.
Naulakko on luhistumispisteessä
talven aikana jääneistä vanttuista,
myssyistä ja kaulaliinoista.
Kyökin laidalta leijailee tuoksuja
jotka yhdistän luontevasti krapulaan,
vaikka siitä ei ole tietoakaan.
Sota venyy nurkassa. Kasapanokset
sinkoutuu oluen ansiosta
tänään tavallista pidemmälle.
Eriön puolella lentää jokin vallan muu.
Tämä paikka on minulle aivan uusi,
vaikka ajastajat olen täällä istunut.
Niin istun nytkin mutta seuranain
vain hesari ja soodalasi.
Lehden luettuani ja poreet maisteltuani
päätän olla ottamatta osaa taistoon,
edes sovittelijaksi tarjoudu.

PUISTO
Istun puistossa, meren
aikoinansa huuhtomalla kalliolla.
Osin jääpoltteen raiskaama nurmi
puskee uutta.
Suojatietä ylittää hoitotädin johdolla
ryhmä, keltaiset huomioliivit
päällensä pukeneita lapsia.
Parijonossa kuin Volgan lautturit
Mäkelänkatu täynnä logistiikkaa.
Satamaan, satamasta.
Istun puistossa, patsaalle
pyhitetyllä kalliolla.
Nurmi jatkaa tointaan päästäkseen
silloin tällöin parturiin.
Minä vain istun sammalraamein
kehystetyllä kalliolla ja pyrin
nauttimaan saksalaisesta kermajäätelöstä.
Kermajäätelöstä
missä maistuu vahvasti kurri…
… se riittää minulle mainiosti.

AAMURUKOUS
Anteeks, kiitos ja aamen,
tai jotain...

VALOMERKKI
Pöydät suorastaan notkuvat
viimehetken tilausten johdosta,
niin kuin asiakkaatkin.
Vielä puolituntia ja sitten
lomalle, höyhensaarille.
Lomarahat karhutaan takaisin
korkojen kera aamutuimaan.
Suoraveloitus posliinille.

CARDIOGRAM
Odotan valon vaihtumista.
Tasainen piipitys kieltää
kadun ylittämisen.
Aivan kuin filmi olisi
pysäytetty. Suolapatsaita
kaikki tyyni.
Tasainen piipitys muuttaa
muotonsa pitkäksi viivaksi.
Ihmiset villiintyvät,
heräävät eloon.
Taka-alalla kohoavassa
sairaalassa pitkä suora
merkitsee aivan jotain
muuta.
Jotain mikä on mustiin
puettua.

KUPPI KAHVIA, KIITOS
Istun olympiaterminaalissa ja
nautin kahvista.
Tila on täyttymässä matkustajista.
Ilmassa etanolin väkevä tuoksu.
Viereisessä pöydässä sadatellaan
pääkaupunkimme raadollisuutta
spriitualismin voimin.
Ykköset yllään, rinnat rottingilla
kohden Tukholmassa odottelevaa
krapulaa.
Rattaissa istuva suklaanappisilmä
tiputtaa tuttinsa.
Äitinsä tiskaa sen suussansa kunhan
paperossiltansa joutaa.
Luojan kiitos. Minä olen vain
hörppäämässä kupin sumppia.

TYYNTÄ MYRSKYN …
Tummien jättiläisten
viestintuoja lipuu hissuksiin
ja tuo meille jobinpostia.
Ei itke tuo piskuinen pumpuli
vaan horisonttiin katoaa.
Ja eikä hetkeäkään kun
taivaan paljut kumotaan
niskaamme ja Esteri
antaa kaikkensa.

VENTTI
Kaksi vuosikymmentä ja yksi ajastaika.
Valkoinen alba ja punainen viini.
Väkipakolla opeteltu konfessio.
Pahvi kitalakeen takertuneena minusta
laadittiin yhteiskuntaan kelpaavaa,
Herraa pelkäävää ihmistä.
En minä olisi tarvinnut katedraaleja,
en alboja uskoni tunnustamiseen.
Punaviiniä joskus liiankin kanssa.

TORI MUIDEN JOUKOSSA
Tuomiokirkon ylimmällä askelmalla.
Edessä avautuu aavaa ja mukulakiveä.
Ajan vihreäksi patinoiman kupolin
ympärillä apostolit vartioivat torin rauhaa.
Alla levittäytyvällä torilla Aleksanteri II
on kääntänyt selkänsä minulle.
Valtioneuvostosta astelee virkamiehiä
ja putkimies.
Yliopiston suunnasta aistii väkevää
väittelyä. Tohtorinhattu tai knalli,
mitä väliä.
Siinä istun askelmalla ylimmällä ja
seesteisestä Helsingistä nautin.

APTEEKISSA
Vierustallani vastenmielisen oloinen yksilö.
Varmaan oksentanut nivelsiteensä
liian kovan aamulenkin jälkeen.
Toisaalla, eristyksiin vetäytynyt
verkkaripelle pakinoi
suureen ääneen omissa oloissaan.
Hänet oli uskoakseni yritetty tappaa harakalla.

ITÄKESKUS – SÖRNÄINEN
Rahvas kuin keskitysleirille lähdössä.
Omissa aatoksissa, oloissaan laativat
CV:tä kengistään.
Katseet ei tapaa.
Tämä komedia ei ole valmiiksi naurettu,
se on valmiiksi vaiennettu.
Siilitien asemalta kaapataan
särpinyt remmi kyytiin.
Kaikki tajuaa, ei näe.
Kaikki kuulostelee, ei kuule.
Kaikki nuuhkii.
Kengät vetävät edelleen katsojaa
puoleensa. Eihän täällä voi muualle
pällistellä. Aina jostain ikkunasta
heijastuu joku toinen uskalias.
Herttoniemestä messukeskuksellinen
leegio kakaroita. Jalkineet jäävät
kotvaseksi huomiotta mutta asia
korjaantuu pikaisesti.
Kulosaari ahtaa vaunuun kaikenmaailman
Korkeasaari-turistia.
Puhutaan pixeleistä.
Väitellään niiden määrästä.
Rattaissa könöttävä
ipana irvistää.
Ymmärrän, en näe.
Sörnäisissä poistuminen tuosta
vahakapinetistä.
Laiturilla painitaan, ilman tuomaria.
Ja minähän en koiran hommiin ala.
Menen himaan ja lankkaan
kenkäni.

DANTE NUOTIO & INFERNO
Rätisee kuin kuplamuovitekohampaat.
Makkaratikkuna Longinuksen keihäs.
Etäältä kantautuu kaivonkatsojien painintaa.
Painivat vitsasta jolla ei mitään virkaa.
Näre tunkee tuskaisesti pihkaa päistään
ulos ja kärpäset ovat kerääntyneet
hätäkokoukseen.
Liekit synnyttää jälkeläisen. Kärpästen
valtuuskunta oudoksuu tuota muotoansa
muuttanutta nuotiota.
Kaivonkatsojat löysivät portin hiillokselle.
Siellä käytiin näytelmää.

PAINAJAINEN
Älä turhaan uniasi ryöppäämään ala.
Anna pilkkujen siirtyä ajatuksiisi.
Aivoissa takoo kärpäslätkä
kärpässieni kuin lumperi ikihonkaa.
Raitiovaunut ajavat negatiivissa
ja saunavihdat ryhtyvät hyökkäykseen.
Vihkivedessä seilaa Poseidon,
ryöstäen shown itselleen.
Kaktuksin koristeltu hääpuku
haisee tunkiolta.
Hääväki pelaa avopokeria ja
sen kyllä kuulee, näkee.
Bestman vetää sakastissa
päänsä täyteen ja omii kolehdin.
Virreksi valitaan juorulehden
sivun 7 kahdeksas palsta.
Vihkijä saapuu myöhässä,
parta ajamatta ja irokeesi tanassa.
Voitte suudella morsianta.

STRIPPARI
Täysin riisuttuna nouset estradille
vailla häpeän häivää.
Hikikarpalot nousevat otsillemme.
Jopa koirat läähättävät edessäsi.
Kaipaamme viilennystä.
Osa pyrkii karkuun ja osa
suorastaan palvoo sinua.
Kiitos Aurinko että itsesi
pilvistä riisuit.
Meille hellepäivän soit.

AAMU "NAUTINTO"
Kahvikupistani kurkistaa lapsi.
Kolumbialainen, leikkinsä
leikkinyt nuori vesa itkee kun
minä "nautin" paahdettua orjuutta.

VIISAUKSIA
Se perseestä se, sanos
isovaari pojanpojalleen
kun tämä huussin reikään
vilkas.

HULLUT [PÄIVÄT]
Kotirouvat tappelevat
parittomista kengistä.
Neidot kynsivät
toisiaan rumin sanoin.
Miehet odottelevat myyjän,
joka nostanut itsensä kuningas
Salomoksi, tuomiota.

HERÄTYS
Varhainen aamu. Tv:ni
tervehtii minua sodilla ja
tulvilla. Hallituskriiseillä
ja kuusi nolla tuloksilla.
Saippua silmissäni ja
partakone YT-neuvotteluissa.

VAPUN JÄLKEEN
Ylikäynyttä simaa. Rusinat poissa.
Ruttuisia, katosta pudonneita
kaasupalloja.
Seepraksi naamioituneita
valkolakkeja.
Kasapäin tippa[linssissä]leipiä.
Vatsassa myllertävä serpentiini
pyrkii reklamoimaan.

JUMALAUTA
Auta hyvä Jumala meitä
voittamaan tämä sota.
Jumala, anna meidän luotiemme
tavoittaa vihollisemme otsat ja
omamme armosi nähdä.
Anna Jumala meille voimaa
poistaa vihollisen kohdusta
paha ja meitä hedelmällisyydellä
siunaa.
Jumalauta, älä meitä enää piinaa.

USKON
Uskon jumalaan.
Uskon saatanaan,
mutta sinuun en
enää koskaan.

MARIONETIT
Estradi täyttyy marioneteista
joita ohjailee valtion monopoli.
Surulliset sätkynuket ovat
jatkuvassa pantomiimissa,
tahtomattaan.
Kasvomaskit tulee talon
puolesta. Rooliasut, mistä lie.
Yöpaikka vihreistä
vanhanmediankeskuksista.

PUNAISISSA
Punaisissa kuin hilkka tulet
vastaan mutta älä pelkää.
En minä ole iso enkä paha.
En ole susi enkä isoäiti.
Olen se sammakko josta
ei tullut prinssiä.

MEIDÄN PÖYTÄ
Meidän pöydässä ei sanoja tarvita,
meidän pöytä tuntee istujansa.
Hauraita, pirstoutuneita suhteita.
Kuiviin itkettyjä kanavia ja kaksi
vanhaa tukkijätkää mielen uitoissa.
Täällä duurikin lauletaan molliin.
Täällä vain peili ja jää huomauttaa.
Eskapismin vanavedessä seuraava
huominen täällä hyvin tunnetaan.
Meidän pöydässä, kohtaloiden
kokoontumisajoissa.

LINJA 65A
Kadulta nouseva pöly yrittää
tunkeutua minuun.
Silmät turvoksissa yritän
hahmottaa 65a:n aikataulua.
Sorbushuuruinen mannekiini
näyttää riemuitsevan, en tiedä
mistä mutta vaatemallisto on
vuosien takaa.
Pysäkin tuomaristo ei ole
huomaavinansa mutta ilmassa
on syvää halveksintaa.

DYYKKAAN
Dyykkaan psyykeäni.
Sieltä löytyy kaikkea
ylipäivittynyttä roinaa.
Ylipäivittynyttä mutta
toistaiseksi vielä
aivan käyttökelpoista.

PERSEESTÄ
Syksy on perseestä.
Talvi on perseestä.
Kevät on perseestä.
Kesä se vasta onkin
perseestä.
Niin se vaan on jos
balanssi heittää.

DAIDALOS JA MÄ
Paskanruskea taivaanranta
yrittää selättää mieleni.
Periksi en anna vaan katson
toisaalle ja näen valkoiset
elämän klinkkerit, säihkyvät
kuin Zeuksen hampaat.
Paskanruskea taivaanranta
kohoaa päälleni ja kaataa
niskaani mitä kaadettavissa on.
Ei se mitään, parempi sekin
kuin heittäytyä Ikarokseksi,
vaikken vahasta olekaan.

KULINARISTIT
Nauttii seurue notkuvia pöytiä.
Narikassa roikkuva sinikettu
nautti sen jo eilen.

KIRJEEN SUULLE KIRJOITTAISIN
Kun vain pystyisin unohtamaan itseni
kajoamatta kaikkeen,
silloin kirjeen "suulle" kirjottaisin.
Kun joskus unohtamaan pystyisin
joskus huomaamatta tuskaa,
kädestä pitäen sinut taivaaseen taluttaisin.

AAMUYÖ
Havahdun aamuyöstä.
Kello näyttää lehden tuloa.
Viemäriverkoston ylivertaisuutta
hetken mietin ja uudelleen nukahdan.

SANO MINULLE
Saanko enää käteesi tarttua ja
saanko enää suudelmaa?
Saanko enää vierelläsi kävellä
ja rakastaa maailmaa?
Saanko enää ovia paiskoa ja
saanko enää murjottaa?
Saanko enää juhliisi tulla
ja pilata tunnelmaa?
Saanko enää syliisi
käpertyä ja saanko enää
lohduttajaa?
Saanko enää itkeä,
saanko edes vihatakkaan?
Sano minulle, saanko?

ELÄMÄ VERSUS KUOLEMA
Elämän tavoite on ruusun istutus.
Kuoleman päämäärä on sen
saattohoito maljakossa.

ANNA MINULLE
Anna minulle voimaa
kestää tuska.
Anna minulle voimaa
kohdata paha.
Anna minulle rööki!

ALEKSIS KIVI, PAPERI, SAKSET
Jukolan velimiehet kokivat
verkkonsa elääkseen,
me ihan vaan huvin vuoksi.

KUNINGAS ALKOHOLI
Maanantaina halaan uuden elämän.
Väräjävin käsin yritän editoida
elämäni palapeliä kasaan mutta
paloja puuttuu aivan liian.
Naamani vaikuttaa olevan
raskaana jo yli yhdeksättä
kuunkiertoa.
Voi miksi ei tästä keskosta
syntynyt.

AAMUKAHVILLA
Arkipäiväinen aamu.
Saatanan kylmä
lämpöpatteri hakee
lohtua olkavarrestani.
Ovikello soi. Joku sitä nyt
siellä soittelee.
Antaa soitella vaan.
Radioni informoi.
Valehtelee.
Kuin tilauksesta muistan
laulun
jota jo täyttä päätä hyräilen.

NATSIEN TAIVAS
Natsien taivaassa pieni
kulkuri kulkee ja
kävelykepillään
ajattelevat ojentaa.
Naurullaan heidät
unohtamaan saa.

NARSISTI
Peilikuvani kaatui kylpiessäni.
Näin sen TV:stä.
Naapurini maksoi lupamaksuni,
olen itse oma naapurini,
ystävällinen ihminen.

TAMMIELOKUU
Talvisin auringon laskun aikaan.
varikset Rukoilevat pakkasherralta.
lauhaa yötä.
Kesäisin tyystin pakanoita ovat.

YKSI MINUUTTI
Ääniä soljuu korviini.
Muut eivät sitä kuuntele, huomio.
Pidän silmällä ohivilistäviä
tuulipukuja ja kävelylle
vietyjä sauvoja.
Pidän silmällä Calvin Kleinin,
hengityksen salpaavaan tuoksuun
pukeutuneita Giorgio Armaneja
Kakofonisesti laulava
ympäristö ja hämäävät
tarjoukset saavat mieleni
sävelaskeleet kompastelemaan.

MÖRKÖJÄ
Ei kannata mörköjä pelätä.
He ovat ystävällistä väkeä.
Illan tullen aamupalakseen
pakastettuja hyttysiä nauttivat,
jälkiruuaksi haikuja Työmiehestä.
Ei kannata mörköjä pelätä,
hekin ovat suurtenikäluokkien
ohella eläköitymässä.

SILLOIN JOSKUS
Sunnuntaisin tarralampaita
Daavidin Pojan ympärille keräämään
ja arjen tultua samaan paikkaan
sirppejä ja vasaroita takomaan.
Silloin kun Siitosen Hannulla
vielä leppä lensi.
Silloin kun minä en tiennyt
pioneereistä yhtään mitään.
Silloin kun Moskovan valot
loisti Arkadianmäelle saakka.

TÄRKEYSJÄRJESTYS
Se että olemmeko
suuria vai pieniä on
yhdentekevää.
Se että olemme,
merkitsee jo jotain.
Se että saamme kahvipaketin
edullisesti, on nähtävästi
olennaisinta.

CONVULSIONES ALCOHOLICA SUSP. COMMOTIO
Menettänyt kotonaan
tajuntansa ja kouristanut.
Ei delirium piirteitä, ei
harhaisuutta.
Adekvaatisti asioistaan
kertova.
Univaikeuksia.
Yleistila somaattisesti
hyvä.
Puhaltaa 0 promillea.
Romberg kuitenkin
hieman huojuttaa.
Neurologinen status
muuten normaali.

VAKOILEN
Vakoilen itseäni nurkan takaa.
Olenpa typerä.
Kävelen perässäni.
Seuraako minua joku?
Kumpi olen?
Olenko edessäni
vai takanani?
Tätä kaikkea pyrin
seuraamaan sivusta.

SERVIETIT
Illalliseksi mannaa ja laardia.
Paikalla minä ja Nikomakhoksen
Etiikkaan perehtyneet kaktukseni.
Jälkiruoaksi vetyperoksidi-
metafysiikkaa ja piikittelevää
kritiikkiä.
Lautasliinat perääntyvät moisesta
tivolista ja privaatteihin syihin
vedoten jättäytyvät kattaukselta.

KÄRPÄLÄISIÄ & VELKANEUVONTAA
Takapihalle astuttuani
havaitsen asfalttiin kiinni
kuivuneet, sadetta yöllä
pakoon lähteneet kastemadot.
Seisahtuneeseen ilmaan
nousseet kärpäläiset sekä
mustan silmän joka on
ilmiselvää seurausta
velkaneuvonnasta.
On se ilmoja pidellyt, on se.

ANNO DOMINI 6970
Kutsun teidät ystävällisesti
viettämään syntymäpäiviäni
ensimmäinen maaliskuuta 6970.
Lahjatoiveeni; hotaa,
tonnikalaa öljyssä sekä
lajitelma mikrokuituliinoja.

LAPSI SISÄLLÄIN
Lapsi joka asustaa sisälläin,
pyrkii ulos hyvinkin taajaan.
Aika-ajoin päästän hänet irti
ja todellakin,
kastan sormenpäät sulaan
steariiniin.

PIMEÄÄN
Yösyrjän verho näyttää
tummalta, kuin suon
nielemä kastemekko.
Kerro minulle kuinka saan
palikat sopimaan reikiin
tuhoamatta niitä.
Pilvet ohittavat minut kuin
kyy muurahaispesän.
Se on valkeuden pimeä,
sikeämpi puoli
Kerro minulle kuinka sinä
jaksat tänään.

SADETTAJA
Pistäydyimme Hietaniemen
levollisuudessa armaani kanssa
juurruttamassa kukkasen.
Kuljemme kohti turistien
täyttämää temppeliaukiota.
Valojen osoittaessa seisauttavaa
punaista, mieleeni juolahtaa;
Seeprat ovat keskimäärin
harmaita.
Kukkanen jäi ilman sadettajaa
ja minä mietin joutavia.

MATALA KORKEAPAINE
Asfaltti aaltoaa.
Ikkunat valuvat
vitkaan kuin vanilja
rintamuksillani.
Horisontin takana
teroitetaan taivaan
Damokleen miekkaa.
Helsingissä 10.7.2006
Jari Ylamaki © MMVI
|

|